Ruokahävikki on saanut viime vuosina paljon huomiota, ja syystäkin: jokainen roskiin päätynyt leivänkannikka, nahistunut porkkana tai syömättä jäänyt ruoka-annos ovat hukkaan heitettyä rahaa ja luonnonvaroja. Mutta onko hävikistä tullut liian suuri symboli, joka vie huomion tärkeämmistä asioista? Kasviskapina pureutuu hävikin rooliin ruokavalion ilmastovaikutuksissa ja antaa lopuksi järkevät vinkit sen vähentämiseen.
Hävikin mittasuhteet haltuun
Moni kuvittelee, että ruokahävikin minimointi on yksi tehokkaimmista ilmastoteoista. Totuus on toinen:
• Kotitalouksien ruokahävikki selittää vain noin 4 % ruokavalion ilmastovaikutuksista
• 65 % ruokavalion päästöistä tulee liha- ja maitotuotteista
Tämä tarkoittaa, että vaikka kaikki kotitalouksien hävikki saataisiin poistettua, vaikutus jäisi melko pieneksi – kun taas kasvipohjaisempaan ruokaan siirtyminen vähentäisi päästöjä huomattavasti.
Onko siis oikein keskittyä yksilön hävikkipuuhasteluun, jos keskustelusta puuttuu kokonaan ruokavalion sisältö? Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Hävikkiviikkoa vietetään jälleen 22.–28.9., ja on hienoa, että Kuluttajaliiton kampanja saa nykyään valtavasti näkyvyyttä mediassa. Hävikkiviikko kannustaa hyödyntämään tähteet ja jääkaapin jämät luovasti, ja se on erinomainen muistutus siitä, että ruokaa kannattaa arvostaa. Silti herää kysymys, miksi juuri tämä teema saa niin paljon huomiota. Ehkä siksi, että hävikin vähentäminen on suhteellisen ”helppo” ympäristöteko, joka ei vaadi suuria muutoksia ruokavalioon? Tarkoitus ei ole luoda vastakkainasettelua kahden tärkeän teeman välille, mutta rehellisesti paljon suurempaa tarvetta olisi valtakunnalliselle vegeviikolle, joka toisi esiin kasvipohjaisen ruokavalion ilmasto- ja terveyshyödyt ja auttaisi tekemään kasvisruoasta uuden normin.
Hävikkipuheen ongelma
Ruokahävikistä puhutaan paljon, mutta keskustelussa on omat ongelmansa. Hävikistä puhuttaessa unohtuu helposti, että osa siitä syntyy jo ennen kuin ruoka päätyy kuluttajalle – esimerkiksi tuotannossa, jalostuksessa ja kaupan ketjussa. Myös yltäkylläisyys vaikuttaa: ruoka on niin edullista ja helposti saatavilla, että sen arvostus on monella kadonnut. Kun leipä homehtuu pöydälle tai currytahnapurkki jää käyttämättä, sen heittäminen roskiin ei tunnu merkittävältä teolta, vaikka todellisuudessa se on aina resurssien haaskausta.
Silti – jokainen hävikkikilo on liikaa
Vaikka hävikin ilmastovaikutus on pienempi kuin ruokavalion sisällön, hävikki on silti resurssien haaskausta. Jokainen tuotettu ja hävitetty kilo on vienyt vettä, maata, energiaa ja ihmistyötä. Erityisen tärkeää on, että eläinperäiset tuotteet eivät päädy hävikkiin. Niiden tuottaminen kuormittaa ilmastoa moninkertaisesti kasvipohjaiseen ruokaan verrattuna, joten jokainen roskiin päätynyt juustonpala tai lihapaketti on paitsi rahan, myös suurten luonnonvarojen haaskausta. Jos siis valitsee syödä lihaa, kalaa tai maitotuotteita, kannattaa pitää erityisen hyvä huoli, että ne tulevat käytettyä loppuun.
Järkevät vinkit hävikin vähentämiseen
Tässä muutama helppo, ”fiksu” keino, jotka vähentävät hävikkiä ilman, että arki muuttuu hankalaksi:
1. Opettele luottamaan aisteihin
Parasta ennen ei tarkoita samaa kuin viimeinen käyttöpäivä. Haista, maista, katso – ja päätä itse.
2. Suunnittele kevyesti
Älä pakota itseäsi täydelliseen viikkosuunnitelmaan – riittää, että tiedät mitä syöt seuraavat 2–3 päivää.
3. Käytä ”joustavia reseptejä”
Tee keittoja, patoja, pyttipannua tai nuudeliwokeja, joihin voi laittaa mitä kaapista löytyy.
4. Säilytä oikein
Tarkista jääkaapin lämpötila (2–6 °C), säilytä vihannekset oikeissa paikoissa ja täytä kaapit niin, että uusimmat ostokset menevät perälle ja vanhimmat tuotteet ovat edessä näkyvillä.
5. Hyödynnä pakastin
Laita ylimääräinen leipä tai ylijääneet ruoat pakastimeen ajoissa. Muista myös syödä pakastamasi ruoat ajoissa.
6. Pidä ”tyhjennysviikko” kerran kuussa
Tee viikko, jolloin kokkaat vain siitä, mitä kotoa löytyy – se voi olla hauskaa ja säästää rahaa.
7. Älä soimaa itseäsi, jos kasvisruokaa menee joskus hukkaan
Se on harmillista, mutta paljon vähemmän kuormittavaa kuin eläinperäisten tuotteiden hävikki. Tärkeintä on lajitella biojäte oikein ja kompostoida, jos siihen on mahdollisuus – näin ravinteet palaavat takaisin kiertoon.
Rakenteet kuntoon
Vaikka jokainen voi omilla teoillaan vähentää hävikkiä ja tehdä kestävämpiä valintoja, todellinen muutos vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Julkisissa ruokapalveluissa kasvisruoan tulisi olla oletusvaihtoehto, jotta kestävämmän ruokavalion valitseminen olisi helppoa ja luontevaa.
Myös ruokaketjun hävikkiä on pienennettävä jo alkupäässä – pellolla, varastoinnissa ja kaupan hyllyllä – jotta turhaa tuotantoa ei synny. Lisäksi kasvipohjaisen ruoan pitää olla houkuttelevaa, kohtuuhintaista ja kaikkien saatavilla. Voisimme myös miettiä, että tarvitsemmeko ihan oikeasti niin valtavasti vaihtoehtoja, kuin mihin olemme tottuneet? Kun rakenteet tukevat kestäviä valintoja, myös yksilön on helpompi tehdä niitä.
Hävikkiviikko on hyvä muistutus siitä, että ruokaa ei pidä heittää hukkaan, mutta keskustelua on syytä laajentaa. Suurempi vaikutus syntyy, kun valitsemme useammin kasvipohjaista ruokaa ja pidämme huolen siitä, että sekin tulee syötyä.
Lisää aiheesta Mari Koistisen blogista parin vuoden takaa: Hävikkipuhe johtaa kuluttajia ja päättäjiä harhaan
Artikkelin kuvat: Eva Bronzini /Pexels
